Mitä YLE lähettää tällä hetkellä sitä 1700-luvun yhteiskunnallisen satiirin uudelleenfilmatisointia ”Tom Jones”, mikä pohjautuu alun perin kirjailija Henry Fieldingin romaaniin se tarina, missä on kantava sisältö kirjailijan filosofiaan pohjautuva vastakkainasettelu ihmisluonnon hyvyydestä pohjimmiltaan mitä siihen liittyy.
Mitä Kalevala on Suomen kansalliseepos, ja itse pidän sitä hyvänä teoksena ja laitoksena, niin sitten mitä humaanien luonnollisten puhuttujen kielien ystävänä englannin kieli on itselleni tärkeä ja pidän siitä kovinkin paljon.
Mitä lukion jälkeen luin Oxfordin Yliopiston englannin kielen ja kirjallisuuden professorin J.R.R Tolkienin ne tarustot itse pitäen sitä ensimmäistä Hobbitti -satua parhaana tarinana kirjoista, Silmarillion oli omasta mielestäni melko haastava lukea ja tylsin omasta mielestäni.
No mitä tulee Tolkienin elämäntyötutkimukseen ja perintöön, niin muinais-englanniksi jostain vuodelta 700 ona useastikin käännetty ja käännöksiä nykyenglantiin teoksesta ”Beowulf”, mitä hiljattain edesmennyt matematiikan ja historian lisensiaatti Timo Pekonen 1997 ainakin on kääntänyt sen ensimmäisenä yrittänyt kääntää suomeksi sitä. Beowulf on käsittääkseni englannin kieleen mitä tulee, varhaisin kansalliseepoksen mitat täyttävä runoelma, joka on sankaritarina sijoittuen skandinaaviaan ja Ruotsiin. Gendrel ja Beowulf on siinä kaksi merkittävää subjektia ja hahmoa siinä tarinassa.
Mitä olen joitain noita käännöksiä selaillut, niin ymmärrän kritiikin, jota käännöksiin liittyy sen suhteen, että teos lienee jokseenkin mahdotonta sisällyttää kaikkineen mihinkään käännökseen jopa muinaisenglannin kieleen kapeasti erikoistuneilta kieliprofessoreilta?
No sitten vanhin
Epic of Gilgamesh ( c. 2500–1300 BCE),
Sumerian impierumin valtakaudella, mitä Sumerilaiset keihttivvät ensimmäisen kirjoitustekniikan nuolenpääkirjoituksen, tekstidokumenttina sitten Epic of Gilgamesh on sitten juurilla olemisen toimesta tärkeä.
Muinaisten sumerialaisten kirjoitukset olivat enimmäkseen liiketalous ja hallinto-puolen tekstejä, sekä lakitekstejä.
En tiedä, onko lopulta suomen kielenkin juuret tuossa sumerinkielessä, jos on, niin jos suomen kielen opinnoissa haluaisi aivan juurille lähteä, pitäisi lähteä tutkimaan entisen Mesopotianin alueelle noita nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja kääreitä Babylonian alueelle varmastikin, mutta sen nyt voi varmasti ja olen unohtanutkin jo kaiken opiskelun tässä 40-vuoden ikäkriisin osalta.
Nuolenpääkirjoitus ensimmäisenä kirjallisen viestinnän dokumentointitekniikkana, niin modernisointi nykyaikaan sen osalta jokin tälläinen tekstinkäsittelyohjelmalla tietokonekirjoitus, mutta se nyt ei pelkästään riitä uudelleenkirjoittamaan nykyaikaista tulkintaa tuosta ihmisen historian varhaisimmasta kansalliseepoksesta, eikä sitä ilman akateemista kieliperehtyneisyyttä varmasti pystyisi edes tekemään siten, että siitä tulisi hyvä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti